18 captures
13 Sep 2006 - 12 Aug 2020
May JUN Jul
20
2012 2013 2014
success
fail

About this capture

COLLECTED BY

Organization: Internet Archive

The Internet Archive discovers and captures web pages through many different web crawls. At any given time several distinct crawls are running, some for months, and some every day or longer. View the web archive through the Wayback Machine.

Collection: Wide Crawl started April 2013

Web wide crawl with initial seedlist and crawler configuration from April 2013.
TIMESTAMPS

The Wayback Machine - http://web.archive.org/web/20130620014629/http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ttil%C3%A4isk%C3%A4%C3%A4rmeet
 



Jättiläiskäärmeet



Wikipedia

 Sivulta puuttuu ensiarviointi. Tämä ilmoitus näytetään vain seulojille.


Loikkaa: valikkoon, hakuun  
Jättiläiskäärmeet
Kuningasboa (Boa constrictor)
Kuningasboa (Boa constrictor)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Käärmeet Serpentes
Heimo: Jättiläiskäärmeet
Boidae
Gray, 1825
Alaheimot
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Jättiläiskäärmeet Wikispeciesissä

 Commons-logo.svg Jättiläiskäärmeet Commonsissa

Jättiläiskäärmeet eli boakäärmeet (Boidae) on käärmeiden heimo, joka jakautuu neljään alaheimoon: boat, pytonit, mauritiuksenpytonitjateräväpääpytonit. Suurin osa jättiläiskäärmeistä, noin kahdeksankymmentä lajia, kuuluu kahteen ensiksi mainittuun alaheimoon. Tarkkaa määrää on vaikea sanoa, koska luokittelusta lajeihin ja alalajeihin esiintyy erimielisyyttä. Maailman suurimmat käärmeet anakonda ja verkkopyton eli verkkokäärme kuuluvat molemmat boakäärmeisiin. Nimestään huolimatta kaikki jättiläiskäärmeet eivät ole erityisen kookkaita: monien lajien keskipituus jää 1,5 metriin tai jopa sen alle.

Sisällysluettelo

Elinympäristö[muokkaa]

Useimmat boakäärmeet elävät maassa tai puissa. Eräät lajit ovat kuitenkin sopeutuneet osittaiseen vesielämään, toiset taas viettävät osan ajastaan hiekkaan tai karikkeeseen hautautuneena. Jotkin huonosti tunnetut pienet boat elävät maan alla.

Saalistus[muokkaa]

Ihmiselle boakäärmeet ovat yleensä vaarattomia. Varmuudella tunnetaan vain muutama tapaus, jossa kookkaat boakäärmeet ovat surmanneet ja syöneet lapsen. Kiinniottoa yritettäessä tai vangittuja boakäärmeitä varomattomasti käsiteltäessä ne kuitenkin puolustautuvat. Kookkaan boakäärmeen purema on tehokkaiden hampaiden vuoksi epämiellyttävä ja mahdollisen verenmyrkytyksen vuoksi joskus jopa hengenvaarallinen.

Kaikki boakäärmeiden heimon lajit ovat myrkyttömiä ja surmaavat saaliin kuristamalla. Ne eivät murskaa saalistaan, vaan puristavat tätä niin kauan että uhrin sydän pysähtyy. Mitä enemmän saalis rimpuilee, sitä kovempaa käärme puristaa. Boakäärmeiden kita on täynnä pitkiä, kaarevia hampaita, jotka takaavat saaliin kiinnipysymisen. Eräillä boakäärmeillä on huulissaan samantapaisia lämpöaistielimiä kuin kuoppakyillä. Näiden avulla ne pystyvät havaitsemaan tasalämpöiset saaliseläimet.

Rakenne[muokkaa]

Mauritiuksenpytoneita lukuun ottamatta kaikilla boakäärmeillä on jäänteitä lantion ja takaraajojen luustosta. Reisiluiden surkastumat näkyvät tavallisesti ainakain koirailla kynsimäisinä, viemärisuolen aukon molemmin puolin olevina lisäkkeinä. Näiden uskotaan olevan avuksi parittelussa. Vasen keuhko on oikeaa pienempi. Alaleuassa on jäljellä muilta käärmeiltä surkastunut koronoidiluu. Boakäärmeiden pääkallon luut liittyvät toisiinsa löyhemmin kuin muiden kynsikäärmeiden, ja ne pystyvätkin nielemään kehittyneempien käärmeiden tavoin myös kookkaita saaliseläimiä.

Pytonit[muokkaa]

Pytonien alaheimoon kuuluu seitsemän sukua, joita kaikkia tavataan vain vanhassa maailmassa. Muista kynsikäärmeistä pytonit eroavat siten, että ne munivat. Kaikki muut kynsikäärmeet synnyttävät eläviä poikasia. Pytonnaaraat myös hautovat muniaan kiertymällä niiden ympärille. Pytonien välileuanluu on hampaallinen, alaheimossa boat se on hampaaton. Kookkaimmat pytonlajit ovat kaakkoisaasialainen verkkopyton, jonka tiedetään saavuttaneen lähes yhdeksän metrin pituuden, ja kalliokäärme, joka voi kasvaa 7,5 metrin mittaiseksi. Eräät muutkin pytonlajit voivat kasvaa yli viisi metriä pitkiksi.

Boat[muokkaa]

Alaheimoon boat kuuluu kaikkiaan 15 sukua, jotka neljää lukuun ottamatta elävät uudessa maailmassa. Euroopan ainoat boat ovat Kreikassa, BulgariassajaRomaniassa tavattava hietaboa sekä Kaspianmeren luoteispuolen aroilla elävä aroboa. Nämä『jättiläiskäärmeet』ovat tavallisesti 50–80 cm pitkiä. Kookkain boa ja samalla maailman painavin käärme on eteläamerikkalainen anakonda, jonka tiedetään kasvaneen 8,5 metriä pitkäksi ja 200 kg painavaksi.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jättiläiskäärmeet&oldid=12841338 

Luokat: 
Jättiläiskäärmeet
Uhanalaiset matelijat
Piilotetut luokat: 
Lähteettömät artikkelit
Taksoboksi




Navigointivalikko



Henkilökohtaiset työkalut



Luo uusi käyttäjätunnus
Kirjaudu sisään
 



Nimiavaruudet



Artikkeli

Keskustelu
 


Kirjoitusjärjestelmät









Näkymät



Lue

Muokkaa

Näytä historia
 


Toiminnot













Valikko




Etusivu

Tietoja Wikipediasta

Kaikki sivut

Satunnainen artikkeli
 



Osallistuminen




Ohje

Kahvihuone

Ajankohtaista

Tuoreet muutokset

Lahjoitukset
 



Tulosta tai vie




Luo kirja

Lataa PDF-tiedostona

Tulostettava versio
 



Työkalut




Tänne viittaavat sivut

Linkitettyjen sivujen muutokset

Toimintosivut

Ikilinkki

Sivun tiedot

Viitetiedot
 



Muilla kielillä




العربية

Azərbaycanca

Bahasa Melayu

Беларуская

Brezhoneg

Български

Català

Cebuano

Česky

Dansk

Deutsch

Ελληνικά

English

Español

Euskara

فارسی

Français

Gàidhlig

Galego



Hrvatski

Italiano



Latina

Lietuvių

Magyar

Македонски

Nederlands



Nnapulitano

Norsk bokmål

Polski

Português

Runa Simi

Русский

Shqip

Simple English

Slovenčina

Svenska

Tagalog



Tiếng Vit

Türkçe

Українська

Winaray




Muokkaa linkkejä
 







Sivua on viimeksi muutettu 10. maaliskuuta 2013 kello 14.13.

Teksti on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso käyttöehdot.
Wikipedia®onWikimedia Foundationin rekisteröimä tavaramerkki.
Ongelma artikkelissa?
 


Yksityisyydensuoja

Tietoja Wikipediasta

Vastuuvapaus

Mobiilinäkymä
 


Wikimedia Foundation
Powered by MediaWiki